Kesäinen kaurakakku

Ystävät ilmoittivat vierailusta, joten oli aika kaivaa esiin armaan äiteen bravuuriohje. Vuosien saatossa siitä on tullut paitsi minun itseni myös monen muun taidonnäyte. Tämä ohje on alunperin napattu Vaasan Myllyn Iloisen leipojan kirjasta. Vuosilukua ei tuosta opuksesta valitettavasti löynyt, mutta veikkaisin sitä 70-luvun tuotokseksi, sen verran nostalgisia kuvia kirjasessa on :-)

Oikeasti leipomuksen nimi on kauratorttu, mutta meillä sitä on aina sanottu kaurakakuksi. Täydelliseen kakkuun kuuluu ehdottomasti laittaa täytteeksi tuoreita mansikoita.

Mikäli leipojalle tulee pakottava tarve saada kaurakakkua sellaiseen vuodenaikaan, kun tuoreita mansikoita ei ole tarjolla, voi kakkuun käyttää banaaniviipaleita tai jopa pakastemarjoja. Silloin kakku on kalpea varjo itsestään, mutta tyydyttää toki pakottavimman kakkuhimon.

Omaan vähähiilihydraattiseen ruokavaliooni tämä kakku ei tietenkään sovi mitenkään...noh, eipä se noilla rasva- ja sokerimäärillä sovi oikeastaan kenenkään ruokavalioon! Kesän ensimmäiseksi kakuksi se kuitenkin sopii kerrassaan täydellisesti.

Kauratorttu

150 g voita
0,5 dl siirappia
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 dl maitoa

Sulata voi. Lisää siihen siirappi ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja lisää taikinaan. Sekoita joukkoon viimeiseksi maito. Jaa taikina kolmelle leivinpaperille ja taputtele kostutetulla kädellä ohuiksi levyiksi. Paista 175 asteessa noin 10 minuuttia. Jäähdytä levyt; voit myös tarvittaessa pakastaa ne. Täytä torttu sokerilla ja vaniljasokerilla maustetulla kermavaahdolla sekä viipaloiduilla mansikoilla.

Omassa kiertoilmauunissani paistolämpötila on suunnilleen 150 astetta. Kermaa kuluu suunnilleen 3,3 dl:n verran ja makeutuksen voi tietty halutessaan jättää pois. Tämänpäiväistä kakkua varten ostin mansikoita 2 litraa, mutta itse asiassa niitä olisi saanut olla ehkä kolmekin litraa. Alempiin kerroksiin voi mansikat pilkkoa, mutta päälle kannattaa laittaa parhaimmat yksilöt. Tällä kertaa jouduin pilkkomaan osan mansikoista tuohon päällekin.

Kakku kannattaa tehdä tekeytymään useita tunteja ennen tarjoiluhetkeä. Itse en yleensä kostuta kakkua; se vetistyy suhteellisen nopeasti enkä ylipäätään oikein tykkää kovin kostutetuista kakuista. Vettymiseen vaikuttaa tietysti myös täytteen laatu. Pakastemarjoista irtoaa todella paljon nestettä, kun taas tuoreita mansikoita käytettäessä kakku pysyy mukavan rapeana pidempään.

Tämä kakku tuo kesän maun kielelle!