Natiainen oppi tuossa kesän alkupuolella lukemaan. Pikkuhiljaa taito on kehittynyt ja hän on hyvin kiinnostunut kirjoista ja sarjakuvista. Autot-sarjakuvalehti on kuulunut hänen suosikkeihinsa todella pitkään ja pikkuhiljaa muutkin sarjikset alkoivat kiinnostaa. Niinpä päätimme tilata hellanteltulle Akkarin. Itsekin kyseistä aviisia ammoisina aikoina lukeneena tiesin sen ilmestyvän kerran viikossa, joten sijoituspaikka oli siis mietittävä valmiiksi. Olin kerrankin kaukaa viisas ja eräällä Ikea-reissulla yhytin vanerisen lehtikotelon, josta oli tuleva Akkarien lepopaikka. Paketissapa olikin kaksi koteloa, toinen pikkuisen pienempi kuin toinen (jotta ne mahtuivat kätevästi sisäkkäin; kaiken se Ingvar sitten hoksaakin ottaa huomioon!) ja pienempäänkin koteloon keksin asukit hetimmiten. Tässä lähtötilanne: vaneriset kotelot ja nippu vanhoja Autot-sarjiksia, joista oli tuleva koteloiden koristus. Mutta eipä mennä asioiden edelle.
Natiaiselle on muutamassa vuodessa kertynyt kunnioitettava määrä Legopalikoita. Lempparit vaihtelevat, mutta Lego Star Wars and Lego Chima taitavat olla tämän hetken suosikkeja. Noita muovisia insinöörin unelmapalasia myydään enimmäkseen paketeissa, joissa on yleensä joku kyseiseen legotuotteeseen liittyvä tapahtuma, asia, kulkuneuvo tai esine. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Lego Chima -sarjaan kuuluva Chi Vesiputous, kun taas Lego Star Wars -sarjaan kuuluu muiden muassa A-wing Starfighter (!). Niin niin, se juuri.
Kussakin legopaketissa on mukana kasausohjekirja ja on selvää, että vaikka osa ohjekirjoista on heitetty tarpeettomana pois, niin kyllähän noita vihkosia on kaikki paikat täynnä. Ne ovat aiemmin olleet muovilaatikossa, mutta sinne tuppaa eksymään muutakin sälää ajan saatossa. Kuningasideani oli sijoittaa nämä poloiset (osittain erikokoiset, kuinkas muuten) ohjekirjaset pienempään lehtikoteloon. Siispä tuumasta toimeen. Sudin decoupage-lakkaa ylt'ympäriinsä koteloiden pintaan ja painelin sarjiksen sivut siististi liimapinnalle. Muutamassa kohdassa paperipinta meni vähän muusiksi, mutta en antanut sen häiritä. Sisäpintaa en lähtenyt vuoraamaan, koska se olisi ollut liian hankalaa toteuttaa koko sisäpinnalle. Ajattelin, että on parempi jättää koko sisäpinta puhtaaksi. Lakan kuivuttua leikkasin mattoveitsellä liiat paperit reunoilta pois.
Vielä pitäisi rustata jonkinlaiset nimikyltit tuohon koteloiden selkämykseen. Veikkaisin, että ne tulevat olemaan mustaa dymo-nauhaa valkoisella kartonkipinnalla. Aika perinteinen valinta (kuulenko haukottelua ruudun toiselta puolelta?!), mutta sarjispinta on jo aika levoton ja yksivärinen seläke lienee paikallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti