Silmäpussisunnuntai

Lukaisin illan häsyssä eilisessä postauksessa esitellyn pokkarin ja niinhän siinä kävi, että nenäliinapino paisui aika muhkeaksi, taas kerran. Hidalgo kyseli (taas kerran), että "miksi sä luet sitä kirjaa, jos se itkettää noin paljon?" Hyvä kysymys. Yksinkertaisesti sanottuna tarina on minusta ihan älyttömän hyvä. Siinä kaikki. Downside on tietysti tämä silmäpussien koko. Silmät on aivan tolkkuturvoksissa ja pää pöhönä. Kolmas kahvikupponen toki auttaa hieman virkistymään ja eiköhän turvotuskin tästä pikkuhiljaa laske. Illalla näytän jo suht normaalilta :-) Welcome to my (swallowed) life.

Viikolla oli nimipäiväni ja sain kukkia kaksin kappalein. Isäni tuli käymään ja hän toi minulle tämän nätin kimpun.

Hidalgo puolestaan toi työmatkalta tämän ruukkukrysanteemin. Aivan ihanan värinen se onkin. 

Lykkäsin sen tuohon peltilootaan. Ostin joskus vuosia sitten nettikaupasta peltisen leipälaatikon ja kolme tällaista neliskanttista laatikkoa. Leipälaatikossa luki (loogisesti) Bread ja näissä pienemmissä Tea ja Coffee. Leipälaatikosta luovuin lähes samantien, koska leipä pehmeni ja pilaantui umpinaisessa laatikossa tosi nopsaan. Tee- ja kahvivarastot säilytetään meillä toisaalla, joten eipä näille pienemmillekään mitään käyttöä löytynyt, kunnes viime kesänä sudin liitutaulumaalilla tekstit umpeen. Ainakin tällaisena ex tempore -ruukkuna tuo toimii tosi kivasti.

Haluan, HALUAN mennä tänään Ikeaan. Saa nähdä, saanko pojat ylipuhuttua.