Karvaista pintaa

Muistanette Kalastajan Vaimon Puno-neuletakin, jonka ohjetta mukaillen sain aikaiseksi oman "Hileeni" tuossa jokunen kuukausi sitten.

Koska käytin omassa neuleessani eri lankaa kuin alkuperäisessä, jouduin hieman soveltamaan silmukkamääriä. Omasta neuleesta tulikin muodoiltaan jonkin verran niukempi. Kun lisäksi sileän neuleen ominaispiirteisiin kuuluu reunan rullautuminen, oli Houstonilla pian ongelma. En vaan tykännyt pitää neuletakkia, kun se jäi ikäänkuin vartalon reunoille repsottamaan.

Mietiskelin ratkaisua ongelmaan jonkin aikaa ja tulin siihen tulokseen, että helpointa on neuloa muutaman sentin levyinen pitkä suikale ja ommella se kiinni reunoihin. Pähkäilin asiaa myös duunissa kahvitauolla ja kollega, joka on paitsi maailman paras dj, näköjään myös maailman paras neuleneuvonantaja (rispektiä Dj Maru -67!), ehdotti silmukoiden nostelua pyöröpuikolle. Siten reunus tehtäisiinkin ikäänkuin poikittain. Hetken asiaa pohdittuani päätin tarttua härkää sarvista ja poimin toisen puolen silmukat helmasta niskaan; niitä taisi tulla muistaakseni 117 s! Neuloin kolme kerrosta edestakaisin ja päättelin silmukat ja sama homma toiselle reunalle. Lopuksi yhdistin kaitaleiden päät niskassa muutamalla pistolla. Ja voilá! Homma onnistui aivan käsittämättömän hyvin ihan kertalaakista! Paitsi että rullautumista ei enää tapahdu ollenkaan, myös takin ympärysmitta kasvoi juuri sen tarvittavan muutaman sentin verran. Lisäksi aiemmin häirinnyt etupuolen aavistuksenomainen roikkuminen väheni selvästi ja nyt etu- ja takapuoli ovat sivusta katsoen suunnilleen yhtä pitkät. Olen kuulkaas erittäin tyytyväinen!

Muutama viikko sitten sain inspiraation (kuin Heikkisen Jamo ikään) tehdä eräälle vastasyntyneelle neitokaiselle jonkin pienen neuleen ja niinpä ostin summa mutikassa kaupassa käydessäni kerän Novitan Teddy-lankaa. Neulelehdistä ei kuitenkaan löytynyt mitään sopivaa neulottavaa (Teddy-lanka on paksua, kun taas kaikki vauvaneuleet ovat ohuemmille langoille, miksiköhän?) ja aikakin loppui kesken, joten kerä jäi odottelemaan parempia aikoja. Muutaman päivän päästä eksyin Katrin kontti -nimiselle saitille, josta löytyi Teddy-langasta tehty tuubihuiviohje. Huivi näytti tosi kivalta, joten rupesin neulomaan samantien.

Ehdin tuon ensimmäisen illan aikana neuloa ehkä kolmisen tuntia ja huivia valmistui kuvassa näkyvän pituuden verran. Itse käytin ohjeesta poiketen numero kasin pyöröpuikkoa, koska omat isot puikkoni ovat järjestään aika epämukavia käyttää. Jostain syystä tosi monissa isoissa puikoissa on se alun kapeneva puikko-osa jotenkin liian pitkä ja puikot ovat lisäksi tosi painavia. Pyöröpuikkoni sen sijaan on kevyttä bambua, joten sillä on tosi miellyttävä neuloa. Kuvanottohetkellä tosin pyöröpuikko oli muissa hommissa, joten siksi silmukat ovat tässä kuvassa normipuikolla.

Neulepinta on ihanan pörröistä! Tiukka käsiala ja pienemmät puikot aiheuttavat sen, että neuletta ei synny ihan yhtä paljon kuin ohjeessa, joten tähän työhön tulee kulumaan vähintään kaksi kerää. Omassa Citymarketissa lankaa ei enää ollut, joten täytyy metsästää toinen kerä jostain muualta.

Loppuun läväytän vielä ihanan orkidea-kuvan. Saimme Jäbän synttäreiden kunniaksi eräiltä vierailta tällaisen upean peräti nelivanaisen orkidean, joka kukkii hullun lailla. Toivottavasti se ei tykännyt pahaa, kun siirsin sen ulos muutamaksi minuutiksi kuvan ottamista varten....

Yksi juttu vielä. Tilasin jo ennen joulua H&M:stä makoisat pantterikuvioiset jumppapöksyt (hmmm, matkinkohan ihan liikaa Kalastajan Vaimoa?!?!?), mutta tilaamani XS-koko oli liian pieni ja S-koko oli loppu, joten jouduin vaihtamaan pökät M-kokoisiin. Ne puolestaan ovat tooooodella isot, joten ne vaativat pientä tuunausta. Siinäpä mukava iltapäiväpuhde ennen illan PowerStep-jumppaa - jeeeeeeee! Mukavaa sunnuntain jatkoa itse kullekin!