sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Hyvää nimipäivää Helle!

Tänään vietettiin Natiaisen Baby Bornin Hellen nimipäivää. Luojan kiitos jäbä ei ole liian äijämäinen ainakaan vielä ja tuo kalju nukke on hänelle aika tärkeä. Välillä sitä hoidetaan oikein urakalla <3

Alunperin nuken tullessa taloon muistaakseni viime jouluna se nimettiin Pelleksi (ei aavistustakaan, mikä tai mitä oli tämän ensimmäisen nimivalinnan takana). Sanoin varovasti, että 'kuule näyttää siltä, että hän on kyllä tyttö', jolloin Natiainen totesi, että 'no se on sitten Helle'.



Tämänpäiväisen nimipäivän kunniaksi Helle sai ylleen isotädin Natiaiselle ostaman potkupuvun (tuo sininen; oli muuten kokoa 44! Onkohan Ruotsissa vauvat jotenkin pienempiä?!). Neuleen olen Natiaisen toiveesta joskus neulonut, Hellellä kun oli meille tullessaan ainoastaan hihaton paita, shortsit ja pelastusliivit päällä. Kyseessä on siis uimari-Baby ja mukana tuli myös joku hemmetin muovivene tai vastaava. Pipo on tehty Natiaisen vanhasta villasukasta; leikkasin varren irti ja sidoin sen vaaleanpunaisella langalla. Eilen lisäsin pipoon vielä nuo solmimisnyörit, kun pipo tuppasi aina luiskahtamaan kahljusta päästä pois. Kyl maar hänen ny kelpaa!

Palkkapäivän innoittamana tein viikonloppuna muutamia kosmetiikkahankintoja. En tiedä, kiinnostavatko ne ketään, mutta jotenkin itsellä on nyt hirmuinen kosmetiikkabuumi meneillään. Tässä todistusaineistoa viikonlopun hankinnoista (pahoittelen jälleen kerran kuvanlaatua; ihan hirveitä värieroja näissä kuvissa…nyyh!)



Ihastuin puolisen vuotta sitten V10 Plus -apteekkisarjaan. Aluksi kokeilin sarjan tehokosteuttavaa hyaluroniseerumia ja sitä onkin tässä tämän vuoden aikana kulunut 2 pientä (10 ml) ja yksi iso (30 ml) pipettipullo. Kesällä käytin lisäksi pullollisen palkittua Biocell-antiage-seerumia. Tällä kertaa päätin ottaa testiin tuon vihreän pullon; keramidiseerumin sanotaan vahvistavan ihon kerroksia ja korjaavan jo syntyneitä vaurioita (eli siis ryppyjä, toim.huom.). Tämä eliksiiri sopii erityisesti punoittavalle, herkälle ja kuivalle iholle. Para mí, gracias! Seerumin lisäksi ostin jo kolmannen tuubin Water Base Peeling -kuorintageeliä (yläkuvassa). Kannattaa kokeilla; on tosi jännä, vesimäinen tuote. Saara Sarvaskin tätä näkyy fanittavan. Kolmantena vaan ei vähäisimpänä ostin minulle aiemmin tuntemattoman Okinawa Deep Sea Water Mask -naamion (iso 500 ml:n tuubi; yläkuvassa). Koostumus on geelimäinen ja ainakin minun ihoni hörppää aineen ihan hetkessä. Parina iltana olen nyt kokeillut ja hyvältä tuntuu.

Lisäksi ostin aiemmin loppuunkäyttämäni Youngbloodin Mineral Primerin tilalle Nivean Express Hydration Primerin. Kuivalle iholle tarkoitettu vaaleanpunakantiseen purkkiin pakattu aine toimi ainakin tänään erinomaisesti; kuivia kohtia ei esiintynyt eikä meikki kerääntynyt leualle. Jäämme odottamaan laajempaa tutkimusta aiheesta. Osittain olen skeptinen, mutta jotenkin sitä vaan aina toivoo, että kunpa tämä tai tuo aine olisi sellainen, ettei ihoni enempää kuivuisi. Sen jälkeen, kun ihoni meni tosi kurjaan kuntoon Lancomen seerumia kokeiltuani, olen ollut tosi varovainen uusien merkkien kanssa. Youngblood ja Sensai toimivat ja nyt viime aikoina siis myös tuo V10 Plus. Vichyä olen käyttänyt jo vuosia, mutta se on nyt puhdistusmaitoa lukuunottamatta jäähyllä.


Kicksillä oli tarjouksessa kauan himoitsemani Diorin Iconic Overcurl -ripsiväri, joka viimeksi laivalla käydessäni oli harmillisesti loppu. Kicksin pakettiin sisältyi ripsarin lisäksi ihana pikkuruinen 5 Couleurs -luomiväripaletti. Sävy näkyy olevan 254 Bleu de Paris. Enpä hoksannutkaan ottaa kuvaa sen paremmin paletin sisällöstä kuin omasta tämänpäiväisestä silmämeikistä, jonka väsäsin näitä edellämainittuja tuotteita käyttäen. Ripsari on tosi kiva; harja tuntuu oikeasti vähän taivuttavan ripsiä ja väri on sävyltään Over Black. Ylimustaa!!

Diorien kanssa samaan kuvaan lykkäsin saamani tuoksunäytteen. Olen ihan huumaantunut tuosta Armanin Sí-tuoksusta! Tosi ihqu. Aika jännä juttu, että yksi kaikkien aikojen lempituoksuistani on Armanin She. Onkohan näissä jotain muutakin yhteistä kun Big A?

Apropo. Olen ollut tosi tyytyväinen joskus vuosi sitten ostamaani Babylissin ionisoivaan rotaatiokihartimeen. Kyseessä on ilmakiharrin, jolla voi kuivata hiukset oikeastaan ihan kokonaan. Noista keskellä olevista napeista painamalla kiharrinosa pyörii haluttuun suuntaan eli tavallaan laite föönaa hiukset samalla kertaa. Hiuksista tulee myös tosi sileät ja silkkiset. Harmi vaan, että masiina teki männäviikolla tenkkapoon; tarkemmin sanottuna lopetti pyörimisen tykkänään. Ilma kyllä kulkee edelleen eli sikäli laite toimii, mutta kun pyörimistä ei tapahdu, niin eipä tapahdu sitä föönaustakaan. Ajattelin kunnianhimoisesti purkaa rakkineen ja katsoa, saanko sen korjattua, mutta eihän siinä ollut ensimmäistäkään ruuvia näkösällä, jonka olisi voinut avata! Näyttää olevan kertakäyttöinen laite :( Aika harmittavaa.









Tähän loppuun livautan pienen tiiserikuvan tekeillään olevasta neuleesta. Innostuin Kalastajan Vaimon blogissa näkemästäni ChillNorwayn iiiiihanasta bling-neuletakista siinä määrin, että rupesin kunnianhimoisesti neulomaan jotain vastaavaa. Neulepinta on vähän "bukleemainen" ja idea on vaihtaa lankaa suunnilleen joka kerroksella. Valitettavasti kuvassa ei näy yhtään se blingbling, mutta yksi langoista on ohut musta paljettilanka ja lisäksi kultalametta sisältävää Hile-lankaa on mukana peräti kolme eri väriä. Laskujeni mukaan tässä neuletyössä on käytössä seitsemän (7) eri lankaa, joita käyttelen summanmutikassa. Työ näyttää ihanalta, mutta on pakko myöntää, että se on nyt seissyt muutaman illan tekemättömänä, koska kainaloista ylöspäin on melko haasteellista saada kerralla oikean kokoinen ja näköinen neule. Olen kirjannut kerrokset ylös puhelimeen, jotta muistan käyttää toisen puolen osiossa lankoja samassa järjestyksessä. Raportoin työn etenemisestä.

Eipä tässä sitten oikeastaan muuta kuin kauneusunille mars. Tänä aamuna meikäläinen nukkui jopa puoli kasiin (eli kesäaikaa puoli ysiin). Aivan tavatonta minulle!!



tiistai 22. lokakuuta 2013

Pyryharakka Loves Pöllö

Se on kuulkaa moro taas. Kotona ollaan ja reissu on tehty. Olipas muuten mukava reissu! Lanzarote näytti parhaat puolensa ja sää todellakin suosi. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt! Viimeisenä allaspäivänä oli muutaman tunnin pilvistä; muuten paistoi aurinko lähes koko ajan pilvettömältä taivaalta ja iltaisin ei tarvinnut pitkähihaista ollenkaan!


Todistusaineistoa matkasta on hyvin vähän. Pikkupokkariin oli kertynyt peräti kahdeksan kuvaa ja iLuurissa oli toinen mokoma, joista tämä oli ainoa allasfiilistely. Jokseenkin säälittävää...löytyi sieltä sentään Natiaisen uimakuva.



Tässä vielä kellujen kanssa, mutta äidin shoppaillessa pojat olivat harjoitelleet snorklausta ja kellut olivat lentäneet romukoppaan!!! Oliko vähän iloinen pikkupoika vastassa, kun ostoskassien kanssa raahauduimme hotellille shoppailupäivän jälkeen.

Meikäläisen matkoilla shoppailu on olennainen osa matkariemua. Tällä(kin) kertaa budjetti oli aika vaatimaton, joten koetin tehdä järkiostoksia. Hehe. Minut tuntevat tietävät harakkamaisen ihastukseni kaikkeen kimaltavaan...ja kyllähän sitä kimallusta tälläkin reissulla irtosi. Check these photos out!


Lentokentältä hamstrasin pullollisen Kanebon "ihmeitätekevää" Essence-seerumia (kuvassa keskellä). Saapi nähdä, miten tehoaa minun rutikuivaan ihooni. Aurinko ei tietysti parantanut asiaa, vaikka tällä kertaa kyllä ihoni voi paremmin kuin viimeksi Thaimaassa, jossa piti ihan paikallisen apoteekin antimia käyttää ihon kunnostamiseksi. Kumma juttu, miten joskus ennen oli niin, että aurinko teki iholle hyvää...se taisi olla ennen tätä kultaista keski-ikää!! Prkl.

Kanarialla kuten yleensäkin Espanjassa kosmetiikka myydään yleensä erillisissä shopeissa. Yhdestä bongasin hauskan mustan glitteri-eyelinerin (ylläolevassa kuvassa oikealla). En kokeillut tuotetta vielä, mutta toiminee erityisesti pikkujouluaikaan...!

Vasemmalla kuvassa Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream -klassikko. Aiempi tuubini on kestänyt about 8 vuotta, mutta nyt oli viimein aika ostaa uusi. Lentokoneesta olisi saanut 34,50 eurolla setin, johon sisältyi perustuubin lisäksi huulirasva (huulipunamuotoinen) ja käsivoide. Koskapa olin juuri ostanut L'Occitanen pikkuisen käsivoidetuubin, päätin kuitenkin odottaa saarille ja ostaa pelkän klassikkokasin. Dalia-kemppariketjun liikkeestä löytyikin setti, jossa oli kasituubin lisäksi huulivoidetuubi (suojakerroin 20) ja tämän setin hinta oli 20,23 euroa. Nähdäkseni tein hyvän ostoksen!

Etualalla vielä ihanat siipimäiset korvikset, jotka löytyivät muutamalla eurolla Fund Grube -myymälästä. Kiitos vaan M-L taannoisesta korvisinspiraatiosta!


En tajunnutkaan olevani tämänsorttinen kynsilakkafriikki....näköjään mukaan tarttui peräti 6 eriväristä lakkaa! Etualalla Layla-merkkinen kuuden euron arvoinen Velvet Effect -lakka (sävy 05, jos se jotakuta kiinnostaa). Kaveri jo totesi lakan aika onnettomaksi käyttää, tai siis ilmeisesti tämä on jonkin sortin puuteri, jota ripotellaan kostean lakan päälle. Remains to be seen... Vasemmalla hiekanruskea Lola-merkkinen lakka (sävy 030 Dove). Kokeilin tätä jo Lumenen Natural Code -glitterin kanssa ja toimi erinomaisen hyvin. Ihana sävy!! Hinta oli muistaakseni vitosen verran.

Loput lakat ovat Essence-merkkisiä ja ihan naurettavan halpoja. Kolme euroa pullo kustansivat nämä kaunokaiset. Lola-lakan vieressä The Twilight -nimikkolakka Breaking Dawn Part 2 (jos muistan oikein, niin eikös kyseisen leffasaagan kakkososa ole juuri tuon niminen?). Sävy on nimeltään 01 Jacob's Protection ja vaikka se ei kuvasta näy, niin lakka on väriltään sinisenmusta ja siinä näkyisi olevan seassa sinertäviä hileitä. Keskimmäisenä on samantyyppinen Vampire's Love -sarjan sävy 02 Into the dark. Kuten kuvasta näkyy, sekin on sinertävä lakka, mutta veikkaisin vähän läpinäkyvämmäksi. Glitteriä on tässäkin. Oikeanpuoleiset lakat ovat Essencen "perussarjaa" Colour & Go, sävyt 165 here's my number (sparkle sand effect) ja 109 off to miami! Viimemainittua laittelinkin jo viikon keskivaiheilla varpaisiin ja se toimi vallan mainiosti allasolosuhteissa.

Tässä kohtaa pitäisi varmaan olla lakat kynsillä......mutta ei nyt ole. Laittakaapas kommenttiboksiin infoa, jos haluatte nähdä lakat tositoimissa.

Postauksen otsikkoon pääsemme juuri nyt. Tsekatkaapas tämä ihana ihana roosanvärinen pöllökoru, jonka bongasin Fund Grubesta. Kolme euroa maksettuani olin tämän suloisen kaverin omistaja, enkä olisi malttanut ottaa korua pois kaulasta ollenkaan. Pöllön kruunu on ihan irtonainen osa ja vain roikkuu tuosta ketjusta eli killuu pöllön päässä mitenkuten milloinkin. Aivan hurmaava!!


Ihastuin ikihyviksi myös tuohon sormukseen. Sivusta katsoen "golfpallo" on läpinäkyvä, mutta päältä katsoen se toistaa pohjan valkoista kimallusta ihanasti. (Mainitsinko jo, että tämä huippulaadukas sormus maksoi 4,95 €?) Go harakka go!


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

65 kukkasipulia...eikäkun matkavalmisteluja

Tarkoitukseni oli istuttaa 65 kukkasipulia maahan. Kunnianhimoista, vai kuinka? No ei se ihan niin jännää ollut; ostin Citymarketista laatikon, jossa nuo 65 sipulia oli valmiina. Ajatuksena oli laitella ne maahan tänään (kelikin olisi ollut varsin suosiollinen), mutta kuinkas sitten kävikään? Lähdin shoppailemaan :D


Näin jälkikäteen ajatellen kauppakeskusreissu ei ollut ehkä ihan paras idea näin keltaisten päivien aikoihin, mutta ei siellä mikään ryysis ollutkaan. Ostoskoriin tarttui kaikkea pientä ja luonnollisesti äärimmäisen tärkeää...

Viininpunainen valkopilkkuinen farkkuhame löytyi kympillä hönkkymönkystä. Natiaiselle löysin tosi hupaisan Cool boy -teepparin Name It -puodista. Tuo jäbä paidassa taitaa olla Robin, mikä ei tod Natiaista haittaa (toim. huom. kuuntelemme parhaillaan Ropsun uutta levyä ja Boom-Kah on ihan älyhyvä biisi!!). Jäbän tennarit on oranssit, joten äiti on tyytyväinen värikoodailuun. Hehe. Vaaleat biksun yläosat löysin vitosella; kesällä ostin jo alaosat ja noita oikeastaan menin etsimäänkin. Matkalla tarvitaan nenäliinoja ja mikäpä olisi lentoreissulle parempi kuosi kuin Lentsikat-leffan hahmot.

Huomenna startataan aamunkoitossa kohti Kanarian saaria...jee!! Ihan huippujuttu. Päätin valmistautua kerrankin ajoissa ja lakkasin kynnet jo muutama päivä sitten. Tässä käytetyt lakat:










Vasemmalta lukien:
- L'Oreal Resist & Shine Titanium sävy 603
- Mavala sävy 49 White
- Essie päällyslakka No Chips Ahead
- Essie sävy 14 Fiji
- Lumene Natural Code glitterilakka sävy 56 Sparkle Burst

Varpaisiin valikoitui tummanpunainen Lorkun lakka. Se on jo aiemmin osoittautunut erinomaisen kestäväksi lakaksi ja väri - vaikka onkin ihan oikea punainen - on sen verran kylmänsävyinen, että sopii useimpiin vaatteisiini. Laiskuuttani lakkasin vain yhden kerroksen. Päälle lisäsin isovarpaisiin Lumenen glitterilakkaa yhden kerroksen. Huom. kuvia ei ole mitenkään paranneltu, joten en kehota kiinnittämään huomiota (kuiviin) yksityiskohtiin.



Juutuin eilen pitkäksi toviksi selailemaan Jos edes kynnet -blogia, jossa oli aivan mahtavia lakkauksia. Voi että kadehdin niitä ihmisiä, jotka kykenevät toteuttamaan hienoja lakkauksia omiin sormiinsa. Kyseisessä blogissa näkemästäni upeasta lakkauksesta innoittuneena päätin toteuttaa saman jutun itsellenikin, mutta kesäväreissä. Juu, ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä...



Tulos lienee suht ok, mutta näyttää vähän epäsiistiltä valkoiselta lakalta, mikä ei suinkaan ollut tarkoitus. Alle laitoin kaksi kerrosta Essien Fijiä. Siinä vaiheessa oli vielä ihan hyvä meno päällä. Lakka on ihana peittävä vaaleanpunainen, mutta kun sudin ohjeiden mukaan lähes kuivalla siveltimellä päällä pysty- ja vaakaraitaisia vetoja valkoisella Mavalalla, niin värit olivatkin liian lähellä toisiaan ja kuluneen rappauksen ajatus jäi toteutumatta. Nyyh... Vetäisin päälle vielä Essien päällyslakan, mutta saattaapi olla, että heitän tuohon vielä illemmalla kerroksen jo mainittua glitterilakkaa. Kaiken kukkuraksi lakka rupesi lohkeilemaan jo eilen, eli homma kusi pahemman kerran. No. Käyn zumbailemassa näillä kynsillä ja katson sitten tilanteen uudelleen.

Muistattehan kesällä tuunaamani Converset. Syksyn ja reissun kunniaksi etsin paikallisesta Tyykipuodista (se on oikeasti sen kangasputiikin nimi, ihqua!) vinonauhaa ja tekaisin Conkkuihin uudet nauhat. Melko päheet!



No niin. Tällaista tällä kertaa. En ole vielä kertaakaan tehnyt postausta iPadilla luurista puhumattakaan, joten katsotaan, saanko postausta aikaiseksi matkan aikana. Jos en, niin sitten tavataan muutaman viikon päästä! Joka tapauksessa, hauskaa lokakuun jatkoa kaikille lukijoille!

lauantai 12. lokakuuta 2013

Hileestä

Aika hiljaista on meikäläisen blogissa. Ei sillä, etteikö olisi aikaa kirjoitella, mutta kun ei vaan irtoa aiheita. Näköjään netti on pullollaan noita "päivän asu" -juttuja, mutta veikkaan, että meikäläisen releistä irtoaisi melko lyhytaikainen ilo. Tuunailuun taas ei tunnu olevan hirveästi motivaatiota tällä hetkellä, joten silläkin rintamalla on hyyyyvin hiljaista. Syysmasennus varmaan......vai johtuisiko sittenkin siitä, että lähdemme ylihuomenna reissuun!! Kanarian saaret kutsuvat, ay ay que barbaridad! Sääennusteiden mukaan siellä pitäisi olla tuollaiset rapeat 25 astetta lämmintä - kyllä kelpaa meikäläiselle. Jos ennätän huomenna kuvailla, niin saatan jopa postata jonkun matka-aiheisen jutun. En tosin lupaa mitään.

Juu mutta minunhan piti kirjoitella ihan toisesta jutusta. Täällä esittelin ihanan Hile-langan, josta oli määrä tulla Kalastajan vaimo -blogin Puno-neuletta mukaillen reilu villatakki. Linkit tähän erittäin ansiokkaaseen blogiin löytyvät alkuperäisestä postauksestani.

Koko neule hihoja lukuunottamatta tehtiin yhtenä kappaleena. Aika jännittävä toteutustapa; minulle ihan uusi kokeilu, samoin kuin hihojen neulominen kainalosta alkaen. Enpä ole moiseen tyyliin ennen tutustunut, mutta mikäs siinä.

Ja tadaa, tässä se nyt on! Huom. Pahoittelen jälleen kuvanlaatua. Jännittävästi kuvassa mukana työhuoneen sisustus (mm. legot jääneet eräältä tuonne matolle). Elkee välittäkö.


Tarkoitus oli saada neule valmiiksi jo viime viikonloppuna, mutta valitettavasti ohjetta mukaillessani sorruin pariin virheeseen. Tein hihoista aluksi liian tiukat ja tajusin sen vasta, kun olin jo ommellut hihan kiinni takkiosaan (toinen sentään oli vain neulottu, mutta ei vielä ommeltu hihaksi). Purkamisen yhteydessä leikkasin vahingossa harsinlangan sijaan neuleeseen kuuluvan langan poikki. Tämän erheen sain paikattua hihan kiinnikursimisen yhteydessä. Neuleen etuosa roikkui ikävästi, joten minun piti ommella lisäkiinnitystä harteille. Kaiken kukkuraksi meinasin vallan unohtaa nuo paikkataskut. Ne olivat onneksi tosi nopsat neuloa ja kohtuullisen helposti ne asettuivat kohdilleen.


Olen lopulta ilmeisesti melko tyytyväinen tähän neuleeseen. Kaipa tätä tulee pidettyä, vaikka ehkä tästä tuli vähän liian pitkä ja jotenkin veltto. Olisi ehkä pitänyt tehdä tiukempaa neulosta. Noh, näillä mennään. Nyt kun istun kirjoittamassa tätä uusi neule päälläni ja alla on vain teeppari, niin melkein hikeä pukkaa. Aika lämmintä tuntuu lanka olevan - jee!! Langassa on näköjään 79 % akryyliä, 20 % villaa ja ihan 1 % polyesteriä. Neulos on kyllä tosi kaunista (puhumattakaan tekijän hienosta käsialasta - tasaista on, vaikka itse sanonkin). Huomaattehan nuo pikkuruiset kultahippuset langan seassa. Aika söpöä, vai kuinka?




Tämmöistä tällä kertaa. Oikein leppoisaa lauantai-illan jatkoa! Me ruvetaan nyt katselemaan Napapiirin sankareita. Kuulemma hyvä leffa.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Paperihommissa

Pakko myöntää, että meikäläinen tykkää paperinpyörityksestä. Olen eksynyt sellaiseen ammattiin, jossa saan toteuttaa tuota intohimoani päivät pitkät. Ei niin, ettenkö työskentelisi enimmäkseen tietokoneella; hommaan vaan kuuluu printata KAIKKI mahdollinen. Tätä periaatetta meikäläinen toteuttaa hämmästyttävällä innokkuudella (työkaverit voivat vahvistaa tämän).

Paperin lisäksi tykkään kovasti pilkuista (ja niiden viilaamisesta myös). Paikallisesta sisustusputiikista olen hamstrannut ihania pilkkukuosisia lahjapapereita. Osassa papereista pilkut ovat itse asiassa tähtiä tai sydämiä, mutta kauempaa katsoen kaikki kuosit näyttävät pilkullisilta.


Muutama kuukausi sitten innostuin päällystämään muutaman kenkälaatikon noilla lahjapapereilla ja pilkkuja saivat pintaansa myös keittiön avohyllyjen reunat. Olen itse asiassa jopa vähän yllättynyt siitä, kuinka hyvin washiteippi on kestänyt hyllyjen reunoissa. Päädyt eivät ole yhtään rispaantuneet.

Vasemmanpuoleisessa laatikossa säilytän teetarvikkeita. Itse juon teetä vain sairastaessani, mutta vieraita varten olen kerännyt pienen valikoiman erilaisia teelaatuja.

Tähtikuvioidussa laatikossa on kahvipaketteja pahan päivän varalle. Kaakaot ja kahvinporot säilytetään lasipurkissa ylähyllyllä. Hidalgo kyllä purnaa, kun koura ei mahdu purkkiin. Niinpä purkissa täytyy aina olla niin paljon poroja, että lusikkaa ei tarvitse työntää syvälle purkkiin. Sorry man!


Tänään sain viimein päällystysinspiraation. Raahasin loput säilyttämäni kenkälaatikot keittiön pöydän ääreen (Natiaisen aamupala keskeytyi pahan kerran, mutta hänpä oli tyytyväinen, kun joku oli seurana) ja rupesin päällystämään niitä. En älynnyt ottaa laatikoista "ennen"-kuvia, mutta eivät ne kummoisia olisi olleet. Ihan tavallisia kenkälaatikoitahan nämä.


Oletteko muuten huomanneet, että nykyisin suuri osa kengistä, erityisesti urheilukengät, pakataan laatikoihin, joiden kansi aukeaa ylöspäin eikä ole enää irrallinen osa? Mälsää. Niitä laatikoita on aika hankala päällystää enkä jaksanut nytkään ruveta kikkailemaan niiden kanssa.


Ylimmäinen laatikko on päällystetty kaksipuolisella lahjapaperilla, jota taannoin ostin Tiirinkosken Tehtaalta. Katsokaa, miten ihastuttava tuo kääntöpuolen pisarakuosi on. Aivan ihqu!

tiistai 1. lokakuuta 2013

"Väri-iloittelua"

Olen viime aikoina intoutunut lueskelemaan blogeja. Se ei ole kovin terveellistä, koska a) kaikki bloggaavat useammin kuin minä, b) kaikkien muiden kuvat on ihan fiksuja paitsi minun ja c) kaikki muut saavat aikaan ihan hulluna kaikenlaista kivaa. Puhumattakaan siitä, että d) blogien selailuun kuluu ihan tuhottomasti aikaa.

On noista blogeista toki paljon iloakin. Olen mm. opetellut tekemään siipimäisen silmänrajauksen. Hurjan tärkeellinen juttu! 

Ei vaan. Mennäänkö asiaan. Bongasin Kalastajan Vaimo -blogista ihanan villatakin ja sellaista olen viime viikot neulonut. Ohje itsessään on tosi helppo, mutta olen joutunut vähän viilaamaan sitä, kun käytän eri lankaa. Tällaiselle pilkunviilaajalle ylimalkainen ohje on aika tuskallinen juttu, mutta homma etenee!

Käyttämäni lanka on Novitan Hile-lankaa ja värisävy on ihana viileä ruskea, nutriaksi sitä kaiketi sanotaan. Langassa on mukana kultasäie (häh?! kultaa minulla??? maailmankirjat sekaisin???), mikä tekee siitä himmeästi kimaltelevan. Tykkään!



Nämä lankakuvat on muuten otettu kahdella eri kameralla ja näköjään värisävyt ovat kussakin hyvin erilaiset. Voi minua surkeaa kuvaajaa. Täytyisi varmaan ihan oikeasti mennä jonnekin kurssille. Ei minulla ole itsenäisesti aikaa ruveta opiskelemaan aihetta. Tod.


Meikäläisen neuloessa pojat intoutuivat tekemään muovihipputaideteoksia. Liikkistä!

Viikonloppuna sain sentään maalattua loppuun tämän portaiden alla sijaitsevan Natiaisen pöytäryhmän. Pöydän kansi on maalattu liitutaulumaalilla, mutta jalkojen väri oli pitkään mysteeri: pöytä lojui parvekkeella yli kuukauden ennenkuin lopulta maalasin jalatkin mustaksi. 

Etualalla olevan tuolin olimme Natiaisen kanssa maalanneet hänen toiveestaan vihreäksi jo joskus kesällä. Maali oli kuitenkin sen verran epätasaisesti levittynyt, että fiksailin pahimpia töyssyjä ja maalasin puunväriseksi jääneet kohdatkin umpeen.

Toisen tuolin värivaihtoehdoiksi annoin mustan, valkoisen ja hopean ja valituksi tuli hopea. Tuosta kuvasta päätelleen sekin suhutus jäi hieman epätasaiseksi, mutta enpä taida välittää.


Pöydän kulmalla olevan kynätelineen olen tuunannut jostain vanhasta säilykepurkista. Vihreä-ruudullinen kangas on Natiaisen vauva-ajan pussilakanasta leikattu pala, jonka olen liimannut purkin kylkeen.

Yksi juttu vielä. Tilasin taannoin Kauneus&Terveys-lehden ja tilaajalahja tupsahti tänään postiluukusta. Kyseessä on tuo värikäs Ivana Helsingin pussukka, johon heti sulloin päivittäiset meikkini. Tuo mustanpuhuva säkki oli entinen meikkipussi (se tosin ei näy kuvassa kovin hyvin). Uusi pussi on ehkä 1/3 verran isompi kuin vanha, mikä ei todellakaan ole huono juttu. Outoa kyllä, olen viime aikoina innostunut meikkaamaan enemmän ja eri tavalla kuin aikoihin. Viittaan tässä postauksen alkuun...ehkä pitäisi tehdä jotain muuta kuin lueskella blogeja :-)