tiistai 1. lokakuuta 2013

"Väri-iloittelua"

Olen viime aikoina intoutunut lueskelemaan blogeja. Se ei ole kovin terveellistä, koska a) kaikki bloggaavat useammin kuin minä, b) kaikkien muiden kuvat on ihan fiksuja paitsi minun ja c) kaikki muut saavat aikaan ihan hulluna kaikenlaista kivaa. Puhumattakaan siitä, että d) blogien selailuun kuluu ihan tuhottomasti aikaa.

On noista blogeista toki paljon iloakin. Olen mm. opetellut tekemään siipimäisen silmänrajauksen. Hurjan tärkeellinen juttu! 

Ei vaan. Mennäänkö asiaan. Bongasin Kalastajan Vaimo -blogista ihanan villatakin ja sellaista olen viime viikot neulonut. Ohje itsessään on tosi helppo, mutta olen joutunut vähän viilaamaan sitä, kun käytän eri lankaa. Tällaiselle pilkunviilaajalle ylimalkainen ohje on aika tuskallinen juttu, mutta homma etenee!

Käyttämäni lanka on Novitan Hile-lankaa ja värisävy on ihana viileä ruskea, nutriaksi sitä kaiketi sanotaan. Langassa on mukana kultasäie (häh?! kultaa minulla??? maailmankirjat sekaisin???), mikä tekee siitä himmeästi kimaltelevan. Tykkään!



Nämä lankakuvat on muuten otettu kahdella eri kameralla ja näköjään värisävyt ovat kussakin hyvin erilaiset. Voi minua surkeaa kuvaajaa. Täytyisi varmaan ihan oikeasti mennä jonnekin kurssille. Ei minulla ole itsenäisesti aikaa ruveta opiskelemaan aihetta. Tod.


Meikäläisen neuloessa pojat intoutuivat tekemään muovihipputaideteoksia. Liikkistä!

Viikonloppuna sain sentään maalattua loppuun tämän portaiden alla sijaitsevan Natiaisen pöytäryhmän. Pöydän kansi on maalattu liitutaulumaalilla, mutta jalkojen väri oli pitkään mysteeri: pöytä lojui parvekkeella yli kuukauden ennenkuin lopulta maalasin jalatkin mustaksi. 

Etualalla olevan tuolin olimme Natiaisen kanssa maalanneet hänen toiveestaan vihreäksi jo joskus kesällä. Maali oli kuitenkin sen verran epätasaisesti levittynyt, että fiksailin pahimpia töyssyjä ja maalasin puunväriseksi jääneet kohdatkin umpeen.

Toisen tuolin värivaihtoehdoiksi annoin mustan, valkoisen ja hopean ja valituksi tuli hopea. Tuosta kuvasta päätelleen sekin suhutus jäi hieman epätasaiseksi, mutta enpä taida välittää.


Pöydän kulmalla olevan kynätelineen olen tuunannut jostain vanhasta säilykepurkista. Vihreä-ruudullinen kangas on Natiaisen vauva-ajan pussilakanasta leikattu pala, jonka olen liimannut purkin kylkeen.

Yksi juttu vielä. Tilasin taannoin Kauneus&Terveys-lehden ja tilaajalahja tupsahti tänään postiluukusta. Kyseessä on tuo värikäs Ivana Helsingin pussukka, johon heti sulloin päivittäiset meikkini. Tuo mustanpuhuva säkki oli entinen meikkipussi (se tosin ei näy kuvassa kovin hyvin). Uusi pussi on ehkä 1/3 verran isompi kuin vanha, mikä ei todellakaan ole huono juttu. Outoa kyllä, olen viime aikoina innostunut meikkaamaan enemmän ja eri tavalla kuin aikoihin. Viittaan tässä postauksen alkuun...ehkä pitäisi tehdä jotain muuta kuin lueskella blogeja :-)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti