sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Ihan helmi juttu

Innostuin korujutuista joskus muutama vuosi sitten ystävän innoittamana ja sen jälkeen on tullut väsättyä yksi jos toinenkin koru. Materiaaliahan on maailma pullollaan...ihan kauhea annoskateus iskee aina helmikaupassa! Pääsääntöisesti olen ostanut tarvikkeet Sinellistä, mutta jokusen kerran olen tilannut netistä; en tosin muista nettikaupan nimeä enää. Pyrin käyttämään hopeisia korunosia, mutta joissain paketeissa on ollut mukana tuntemattomia metalliosia ja olen toki nekin hyödyntänyt. Ihoni reagoi aika helposti epäaitojen matskujen kanssa ja metalliosan pinta muuttuu kuparinväriseksi ihan muutamassa päivässä. Huom. Tämän jutun kuvista osa on "kuva-arkistosta" peräisin (lue: ajalta ennen järkkäriä ja siten laadultaan tosi surkeita). Pahoittelen...

Etualalla anopilta saadun hopeaketjun ympärille pyöritelty helmiviritelmä
Viime juhannuksena pöndellä minulla oli helmimatskut mukana ja sateisena juhannuspäivänä innostuttiin tekemään koruja oikein porukalla. Natiainen teki tuolloin upouuteen autooni onnenamuletin (kts. alla); tuo hauska ja suloinen koru on tänäkin päivänä vaihdekepin ympärillä onnea tuomassa <3

Natiaisen taidonnäyte
Muutama vuosi sitten meillä oli työpaikalla sisäinen auditointi ja sitä varten saimme pariksi viikoksi jenkkivieraita konsernin pääkonttorista. Toisella näistä miekkosista oli jo perhe ja hänen kanssaan juteltiin parin viikon aikana muustakin kuin työjutuista. Juuri tuolloin olin tehnyt ystävälleni syntymäpäivälahjaksi korusetin, johon kuului kaulaketju, ranneketju ja korvakorut. Tulin napanneeksi tuosta setistä vain yhden kuvan kännykällä, ja kuva on valitettavasti tosi huonolaatuinen.


Käytin koruun tietysti hopeisia korunosia ja kivet olivat mustia ja punaisia tai punertavia, ystävälläni kun on usein punertavia raitoja tummassa tukassaan (terkut S:lle). No, työkaverit olivat tietoisia tästä projektista ja setin valmistuttua se oli minulla töissä näytillä. Tämä aiemmin mainittu jenkkiherra sattui myös näkemään tekeleeni ja muutaman päivän päästä hän rohkaistui kysymään, josko tahtoisin tehdä jonkun vastaavan setin myös hänen vaimolleen, luonnollisesti korvausta vastaan. No mikä ettei. Niinpä sitten meilailtiin valtameren yli tarkempia koordinaatteja. Oli aika hupaisaa, kun hän kirjoitti, että korujen värimaailma voisi olla vihreä. Minä sitten vastasin kysymällä, että millaista vihreää hän kenties ajatteli: metsänvihreää, smaragdinvihreää vaiko kenties limenvihreää...loppujen lopuksi hän päätyi kuitenkin punaiseen kaulaketjuun ja ranneketjuun, hehe. Harmillista kyllä, en tuolloin älynnyt ottaa kuvia valmiista koruista, joten niistä ei jäänyt mitään todistusaineistoa. Eräs kollega vei lähetyksen perille, kun hänen työmatkansa sattui osumaan pääkonttorille ja näin tarina sai onnellisen lopun. Tässä vielä muutamia lähikuvia tekemistäni koruista.

Vanhaa roosaa, ruskeaa puuta ja vaaleanpunaisia foliosydämiä; väleissä hopeaa tai hopeioituja palleroita

Mustaa ja kultaa. Ystävältä saatu koru oli vähän nafti, joten tuunasin lisäosien avulla yhdestä kaksi :-)

2 kommenttia:

  1. Kurkistinpa jälleen blogiisi ja täältähän löytyi löytyi kuvia ihanista koruista ja yksi tuttu setti :-) Kiitos vielä vaan! Korut ovat olleet ahkerassa käytössä ja ne tuovat aina mieleen sinut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska juttu! Harmi vaan, kun ei silloin aikoinaan tullut otettua siitä (tai muistakaan kivoista koruista) parempia kuvia. Nyt on tietty erilainen motivaatio ottaa kuvia, kun on kunnon kamera ja ehkä ihan pikkuisen jo taitoakin (?!).

      Poista